Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Kasinhännän lentoasema

Sortavalan kaupunkiin Läppäjärven rantaan perustettiin vuonna 1918 vesilentoasema, ”Sortavalan I kenttälentoasema”. Pian huomattiin, että paikka oli aivan liian ahdas. Lentoasema siirrettiin pois kaupungin keskustasta maalaiskunnan puolelle Kasinlahteen vuonna 1924. Valtio osti entisen emäntäkoulun tilat ja rakennutti sinne lentohalleja, miehistökasarmin ja asuntoja kenttähenkilökunnalle. Varuskuntaa ja lentoasemaa alettiin kutsua Kasinhännäksi. Sitä kehitettiin koko ajan ja vielä vuosina 1938-39 rakennettiin uusi lentohalli. Nämä kuvat ovat 1920-luvun lopulta.

Kuvassa on yleisnäkymä mäeltä Laatokalle 1920-luvun lopussa. Rannassa näkyy lentohalli ja etualalla kasarmeja. Lentäjien lisäksi Kasinhännässä oli lentosotamiehiä, he toimivat huoltotöissä, ja heitä koulutettiin mm. teknikoiksi.

Komea muodostelma Hansa-koneita ilmassa.

Saksalainen Suomessa lisenssillä valmistettu Hansa oli käytössä vuosina 1923-1935. Hansoja valmistettiin 120 kappaletta. Ilmailuvoimien Lentokonetehdas perustettiin Hansa Brandenburgien lisenssivalmistusta varten.

Ensimmäinen Sääski lensi vuonna 1928. Se oli suomalainen yleislentokone ja ensimmäinen, joka pääsi sarjavalmistukseen. Sääskiä valmistettiin 39.

Savoia Marchetti on puolestaan italialaisen lentokonetehtaan valmistama. Se liittyy Sortavalaan surullisissa merkeissä. Luutnantti Väinö Mikkola, joka oli perustamassa lentoasemaa Sortavalaan, kuoli vuonna 1920 Alpeilla ollessaan noutamassa kahta Savoia-konetta Italiasta. Molemmat koneet putosivat. Koneen kuvauspaikka ja -aika tuntematon.

Cauldron C 60 -konetta vedetään suksilla jäälle. Kesällä koneet kuljetettiin hangaarista työntökärryillä vedenrajaan, ja siitä ne lähtivät ponttooneilla. Talvella tietenkin suksilla. Koneet laskeutuivat veteen ja hyrräsivät rantaan, ja sitten ne vietiin työntökärryllä takaisin halliin.

Hansaa käynnistetään jäällä.

Lentosotamiehen arkea. Perunateatteria ja puutarhanhoitoa, vai liekö perunamaata. Vaatteet oli hyvä pestä Laatokassa, ainakin kesällä. Ja saappaiden plankkauskin sujuu mukavammin hyvässä seurassa.

Rentoa poseerausta Hansan kanssa. Suomalainen Ilmailuvoimien Lentokonetehdas valmisti Hansaa 1920-luvulla. Se oli yksimoottorinen ja yksitasoinen, kaksipaikkainen meritoimintakone. Ne valmistettiin saksalaisen Hansa und Brandenburgische Flugzeugwerken myymällä lisenssillä.

Ja sitten hieman virallisempi portretti. Hansan viikset ovat juhlalliset.

Koneita hangaarin edessä. Tämä Fokker C.VE (FO-39) ostettiin Suomeen kokeilukoneeksi vuonna 1927. Kone lennettiin Amsterdamista Uttiin. Lisää Fokkereita hankittiin 1930-luvulla.

Junkers F 13 (K-Salf ) on matkustajakone, jossa oli tilaa neljälle matkustajalle. Aero Oy:lla oli vuosina 1924-1935 seitsemän Junkers-konetta.

DH60X Moth (MO-102) on englantilainen yksimoottorinen, kaksitasoinen ja kaksipaikkainen kone. Sitä käytettiin koulutuskoneena. Vuonna 1927 Motheja tilattiin Suomeen yksi, sittemmin niitä tilattiin 11 konetta lisää ja valmistettiin lisenssillä kymmenkunta. Kuvassa oleva Moth oli poikkeuksellisen pitkäikäinen. Se valmistui 1929 ja poistettiin käytöstä vasta vuonna 1944.

Kuvassa Caudroneja C60. Se on ranskalainen kaksipaikkainen ja -tasoinen kone. Niitä oli Suomessa yli 60. 30 ostettiin Ranskasta ja 34 rakennettiin lisenssillä Suomessa. Suomessa rakennettujen tunnukset ovat CA-61 - CA-94, joten nämä ovat täällä rakennettuja. Koneiden takana näkyy komendantin asunto ja mäellä upseerikerho.

Varuskunnan väkeä poseeraamassa kasarmien edessä. Kasinhännässä oli kantahenkilökunnalle asuntoja, upseerien ja aliupseerien asuntolat olivat erikseen. Samoin oli asuntola naimattomille upseereille. Alueella oli myös esikunta, ruokala ja upseerikerhon lisäksi myös aliupseerikerho.

Kasarmeissa ymmärrettiin myös huumorin päälle. Tai ehkä pojat eivät halunneet mennä nukkumaan.

Lentokoneiden kanssa elämään mahtui sekä huumoria että dramatiikkaa. 1920-luvulla lento-onnettomuudet olivat aika yleisiä. Myöskään lentokuri ei ollut sitä, mitä nykyään.

Tämän artikkelin kaikki kuvat ovat peräisin albumista, joka löytyi kirpputorilta. Albumissa ei ollut alkuperäisen omistajan nimeä. Kuvien ja pienen salapoliisityön jälkeen omistajan nimi selvisi, tai ainakin oletamme, että selvisi. Kuvassa oleva nuori asevelvollinen on Antreassa vuonna 1909 syntynyt lentosotamies Olavi Pehkonen. Hän muutti vanhempiensa kanssa Sortavalaan lapsena. Olli Pehkonen vaikutti myös Sortavalan urheiluelämässä. Ahjopalon kirjassa Sortavalan urheilusta Olli Pehkonen alias Hupponen mainitaan jalka- , pesä- ja jääpalloilijoiden eliittiin kuuluvana. Olavi Pehkonen teki työuransa rautateillä. Hän kuoli vuonna 1998.