Sortavalan Nissisiä
Tässä kerrotaan sortavalaisen Nissisen suvun tarinaa kunnallisneuvos Karl Ernst Nissisen eli Kalle Nissisen perheen kautta. Nissisen suku on asunut Sortavalassa pitkään, ainakin 1700-luvun alusta. Suku oli hyvin merkittävä kaupungin historiassa. Kalle Nissistä kutsuttiin humoristisesti myös Koyhä-Kalleksi viitaten siihen, että missään tapauksessa hän ei ollut köyhä.
Kalle Nissinen kävi oppikoulun ja suoritti kauppakoulun Turussa. Sen jälkeen hän opiskeli Saksassa sekä harjoitteli Lybeckissä. Kun hän palasi kotimaahan, hän jatkoi isänsä Aleksanteri Nissisen liiketoimintaa. Hän oli kiinnostunut laivaliikenteestä Laatokalla, ja hänestä tulikin Sortavalan Höyrylaiva Oy:n johtaja. Hän perusti myös Niemiskoski Oy:n, josta on kuvia myöhemmin tässä jutussa.
Kalle Nissinen osallistui kunnalliselämään ja moneen liiketoimintaan. Hän oli lähes 40 vuotta Sortavalan valtuustossa. Myöhemmällä iällään hän antautui kokonaan maanviljelysalalle ja saattoi sukunsa perintötilat Karmalassa ja Tuokslahdessa mallikelpoiseen kuntoon. Hän otti osaa myös sivistyspyrintöihin.
Kun Aleksander Nissinen kuoli 1892, hänen poikansa kauppias Kalle Nissinen, filosofian maisteri Oskar Nissinen ja ylioppilas Aleksander Nissin lahjoittivat köyhäinkodin perustamista varten 25.000 markkaa. He myös lahjoittivat maalaiskunnalle isävainajansa muistoksi 10.000 markkaa käytettäväksi lisärakennuksen tekemiseen Rytyn vaivaistaloon. Hallonbladit olivat lahjoittaneet Rytyn hovin vaivaistaloksi muutamia vuosia aiemmin. Veljekset lahjoittivat myös isänsä nimissä ja muistoksi Sortavalan luterilaiselle seurakunnalle 5000 markkaa kirkon uusien urkujen hankkimista varten. Pojista Oskar Nissinen oli Niemelänhovin omistaja. Kun Otsoisiin perustettiin 1890-luvulla koulu, Oskar Nissinen lahjoitti koulua varten talon. Kalle Nissinen puolestaan ylläpiti Virtelän koulua Salmissa ja lahjoitti sen sitten Salmin kunnalle.
Kuvassa on kahden Sortavalan merkittävän suvun jäseniä; Nissisiä ja Bergejä. Takarivissä toinen vasemmalta on Karl Ernst (Kalle) Nissinen. Hänen vieressään on veli Oskar vaimonsa Vera o.s. Lizitsinin kanssa. Reunimmaisena oikealla on kolmas veljeksistä Aleksander Johan. Veljesten isä Aleksander Johan Nissinen on keskirivissä toinen vasemmalta. Hänen vieressään on Lovisa Aleksander Berg ja miehensä Petter Berg. He ovat veljesten äidin Anna Fredrika Bergin vanhemmat. Anna Fredrika Berg kuoli 27-vuotiaana, joten pojat jäivät orvoiksi jo pieninä lapsina. Kuvassa takarivissä vasemmalla on Bergien poika Karl Gustaf, hänen vaimonsa Maria Nathalia Berg istuu vasemmalla. Heidän lapsensa ovat myös kuvassa.
Seuraavaksi lähdemme seuraamaan Kalle Nissisen elämää Sortavalassa. Ensin muutamia sukukuvia.
Kalle Nissisen isä Aleksanteri Nissinen 1817-1892
Anders Schening, Aleksanteri Nissisen äidin Maria Catharina Scheningin veli.
Jossakin ristesivät Karl Ernst Nissisen ja Sigrid Schulten tiet. Sigrid Schulte oli syntynyt Tukholmassa. Hänen vanhempansa olivat Gustaf Schulte ja Hulda Wallius. Vasemmalla oleva kihlakuva on otettu Tukholmassa. Yllä olevassa kuvassa hän on hehkeänä morsiamena.
Perhe asui Sortavalassa. Esikoinen Karl Birger (Lasse) syntyi vuonna 1899 ja Holger Gustaf vuonna 1902.
Yllä muutama kuva perheen lapsista pieninä. Kahdessa ensimmäisessä kuvassa on esikoinen Lasse (Karl Birger) ja kolmannessa molemmat pojat Lasse ja Holger.
Perheellä oli sekä kaupunkitalo torin laidassa Sortavalassa että maatila/huvila Airanteella. Kalle Nissinen oli perinyt isänsä liiketoiminnan ja hän oli mukana monessa. Hän hoiti muun muassa Tuokslahden ja Airanteen maatiloja. Tässä kuvassa nuori perhe Airanteella.
Talvisessa kuvassa on Nissisen perheen kaupunkitalo torin laidalla Sortavalassa. Talo sijaitsi Valamon- ja Karjalankadun kulmassa. Alla sisäkuvia kauniisti sisustetusta talosta.
Kodin seinällä oli myös Kallen vanhempien Aleksanteri ja Anna Fredrika Nissisen muotokuvat. Vasemmalla ne ovat omassa ympäristössään Sortavalan kodissa. Yllä oleva kuva on lainattu Huutokauppakamari Hagelstamin sivuilta.
Kuvassa talon isäntä Karl Ernst Nissinen työhuoneessaan. Lyseon jälkeen hän opiskeli Turussa ja Lyypekissä kaupallisia opintoja. Hän hoiti isältään perimiään liiketoimia, mutta perusti myös omia. Hän oli mm. Sortavalan Höyrylaiva Oy:n ja Pohjois-Laatokan Höyrylaiva Oy:n toimitusjohtajana ja oli mukana monen yrityksen hallituksessa.
Yllä kuvia Kalle Nissisen liiketoiminnasta. Ensimmäinen kuva on Pohjois-Laatokan Höyrylaivaosakeyhtion osakekirjasta. Siinä yksi allekirjoittajista on K. Nissinen. Muut kuvat ovat Niemiskoski Oy -paperitehtaalta, lähinnä sen voimalaitokselta. Paperitehdas oli paljon suurempi kuin kuvan voimalaitosrakennus. Kalle Nissinen perusti tehtaan vuonna 1897 ja toimi sen toimitusjohtajana vuoteen 1920.
Pojat kasvoivat ja heille tuli uusia harrastuksia. Lasse oli kiinnostunut autoista, ja Holger hevosista ja maanviljelyksestä. Perheeseen hankittiin auto, jolla retkeiltiin Karjalassa ja muuallakin.
Autonkuljettajana Lasse vierellään äitinsä. Isä Kalle ja varmaankin Holger takaistuimella. Autot olivat harvinaisia tuohon aikaan.
Korpiselkään kuuluva Tolvajärvi oli tunnettu kauniista harjumaisemistaan ja vesistöistään. Siellä kävi hyvin paljon matkailijoita, ja siellä oli retkeilymaja.
Tolvajärven harjumaisemia pitkin meni tie Korpiselästä Suojärven Varpakylään. Kylteissä lukee Korpiselkä ja Varpakylä.
Bomban talo oli Suojärvellä. Sen oli rakennuttanut 1855 Jegor Bombin pojalleen Dimitrille. Talossa asui Dimitri Bombinin suurperhe; hänen viisi poikaansa perheineen.
Bomban talo vähän kauempaa ja eri suunnasta. Talo oli nähtävyys kokonsa ja karjalaisen rakennustyylin takia. Talo purettiin 1934.
Matka jatkui Suojärvellä Karatsalmelle Pyhän Annan rautatehtaalle. Se oli rautaruukki ja tehdasyhteisö. Kreivitär Anna Orlova-Tshesmenskaja perusti ruukin vuonna 1808. Vuonna 1850 tehdas oli Suomen suurin masuuni. Se tuotti rautaa Venäjän armeijan tarpeisiin. Toiminta loppui 1905.
Aika kuluu ja nuoriso alkaa aikuistua. Elämään kuului myös nuorten retkeilyä ja elämännälkää.
Honkasalo oli kesäisin suorittu retkeilykohde. Sen sileät kalliot olivat kuin tehdyt auringonottoa varten. Nuoret retkeilivät paljon Laatokalla. Myös Valamo oli suosittu tutustumiskohde. Kuvan nuoret naiset ovat luostarin pääkirkon portailla. Osa nuorista kirjoitti ylioppilaaksi ja heillä alkoi uusi vaihe elämässä opiskeluineen. Myös Lasse Nissinen suuntasi Helsinkiin opiskelujen perässä, mutta autourheilua hän ei jättänyt.
Lasse Nissinen osallistui vuonna 1922 Helsingin jäärata-ajoihin Hudsonillaan. Luokkia oli kolme; pienet, keskikokoiset ja suuret vaunut. Lassen Hudson kuului luokkaan kolme, suuret vaunut. Hän voitti autollaan sekä yhden kilometrin että 22 kilometrin matkan. Kilpailut pidettiin Taivallahden jäällä. Ylempi kuva on kilpailuista. Vasemmalla puolella on vuonna 1922 Suomen Kuvalehden kansi, johon Lasse sai kuvansa. Hänen kerrotaan olleen Helsingin autokilpailujen sankari.
Lasse Nissinen ja Y. Horsma autossa Läppäjärven jäällä. Takana näkyy Sortavalan taloja ja kirkon tornit.
Kun kesällä olivat nuoret menneet veneellä Valamoon, talvella sinne piti mennä jäätä pitkin jäätilanteen niin salliessa. Lasse Nissinen ja Y. Horsma olivat ensimmäiset, jotka menivät sinne autolla. Matka on noin 40 kilometriä. Yrjö Horsma oli yhtä innostunut autoista ja moottoreista kuin Lasse Nissinenkin. Horsmalla oli oma konepaja Sortavalassa.
Ylemmissä kuvissa autoilijat ovat Lakanakallion kohdalla saaristossa ja toisessa Valamon edustalla. Takana näkyy Nikolskin skiitta.
Alakuvassa näkyy, että autolle jouduttiin suorittamaan Valamossa huoltotoimenpiteitä. Lasse pumppaa ilmaa renkaisiin. Ensimmäinen auto Valamossa herätti varmasti huomiota. Tilannetta tarkkailemassa sekä hengellinen että maallinen esivalta.
Perhekuva ajalta, kun perheeseen liittyi uusi jäsen. Holger meni naimisiin Asta Schandorff-Mikkelsenin kanssa vuonna 1929. Holger oli kiinnostunut maanviljelyksestä ja hevosjalostuksesta. Asta oli kotoisin Tanskasta.
Kalle Nissisellä oli maatilat Tuokslahdessa ja Airanteella. Airanteen tila oli lähellä kaupunkia. Kuvissa muutamia harvinaisia kuvia maatilan töistä. Taustalla näkyy Kuhavuori ja kaupunki.
Kaksi kuvaa Lasse Nissisestä Airanteella. Vasemmalla Lasse niittää ruokoa järvestä. Taustalla näkyy Unholanniemen huvimaja Vakkosalmen puistossa. Oikealla kuvassa Lasse on jo vanhempi, mutta paikka on yhä Airanne.
Näiden kuvien omistaja arkkitehti Kari Nissinen oli Lasse Nissisen poika. Sortavala-seura Helsinki sai Kari Nissisen jäämistöstä lahjoituksena noin neljänsadan Sortavalapostikortin kokoelman. Siinä yhteydessä Tuula Roitto sai mahdollisuuden tutkia ja skannata nämä Lasse Nissisen sukuun liittyvät ainutlaatuiset valokuvat. Hän sai myös oikeuden kertoa suvun elämästä Sortavalasta näillä sivuilla.
Yllä on kuvat Kari Nissisestä ylioppilaana ja koko perheestä Pyhän Markuksen torilla Venetsiassa. Perhe matkusti paljon, ja Kari Nissinen tutustui eri kulttuureihin ja maihin jo nuorena. Hän kiinnostui etenkin elokuvista ja harrasti niitä monin tavoin koko elämänsä ajan. Vieressä on kuvat Kari Nissisen vanhemmista. Äiti oli kirjailija Aila Nissinen os. Korhonen ja isä Lasse Nissinen. Äidin luontoa lähellä olevat kirjat johdattivat Kari Nissisen luontoharrastukseen ja -tuntemukseen. Erityisesti Kari Nissinen harrasti perhosia ja hän julkaisi useita perhoskirjoja muiden tutkijoiden kanssa. Hän jäi suomalaisen hyönteistieteen historiaan.
Kari Nissistä kiittäen
Tuula Roitto ja Asta Ruokolainen