Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Maisemia Sortavalasta

Sortavalaa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Kuvassa näkyy luterilainen kirkko, joka tuhoutui pommituksissa 2.2.1940. Sen vasemmalla puolella vuonna 1901 valmistunut lyseo. Koulun edessä näkyvät invalidikomppanian rakennukset, joissa oli kaikenlaista toimintaa komppanian poismuuton jälkeen. Mm. kaupungin kansakoulu sijaitsi niissä vuosina 1897-1929 eli tämänkin kuvan ottohetkellä. Raatihuoneenkadun varressa on Relanderin talo, jossa oli aikanaan apteekki. Seuraava apteekkari, Holsti, osti talon ja asui poikansa kanssa talossa sotavuosiin saakka. Vasemmassa reunassa näkyy Saartamon talo.

Tämä kuva lienee 1910-luvulta. Lyseo on saanut seurakseen vuonna 1911 valmistuneen tyttökoulun. Arkkitehti oli sama eli Jac Ahrenberg. Tyttökoulun takana pilkistää ortodoksisen kirkon torni. Etualalla näkyy Vakkosalmen vaihde. Sitä sanottiin myös Silakosken vaihteeksi siellä työskennelleen ratavartijan mukaan. Takana näkyy Riekkalansaari.

Vakkolahti kauniina kesäpäivänä. Takana näkyy Kuhavuori torneineen. VPK rakensi tornin vuoden 1896 laulujuhlille. Yhdistys kuitenkin lahjoitti sen vuonna 1902 kaupungille. Tornin suunnitteli Yrjö Blomstedt. Vasemmassa reunassa näkyy Diakonissalaitos ja yleinen sairaala.

Melkein sama paikka talvisena iltana. Tässä kuvassa puinen jalankulkusilta, Pitkäsilta, näkyy etualalla. Silta oli hyvin valaistu. Takana oikealla loistavat Diakonissalaitoksen ja yleisen sairaalan valot. Kymölän puolella Rantakadulla näkyy talo, josta myöhemmin tuli kaupunkiseurakunnan kirkkoherranvirasto.

Kaupunki tällä kertaa aivan toisesta suunnasta. Kirkko, lyseo ja tyttökoulu hallitsevat maisemaa. Maalaiskunnan puolella sijaitsevilla pelloilla on heinähaasioita. Tyttökoulun ympärillä on rakennustelineitä, joten vuosi on varmaankin 1911.

Tarjanteen suunnittelema kansallisromanttinen Seurahuone on kuvassa melko uusi, sehän valmistui vuonna 1908. Takana häämöttää myös vähän aiemmin valmistuneen Siitoinin talon torni sekä KOP:n talo. Muuten Seurahuoneen ympärillä on paljon matalia puutaloja.

Tämä kuva on 1920-luvun lopulta. Seurahuoneen takana näkyy sekä Wegeliuksen talo (1926) että Maanviljelyskauppa (1927). Tuohon aikaan suunniteltiin jo tulevaa Karjalansiltaa, joka valmistui vuonna 1931 Seurahuoneen rannassa olevan aidan lähelle.

Laivat odottavat rannassa. Sortavalan satama oli vielä 1900-luvun alussa vilkas. Laivoja lähti tietenkin Valamoon, mutta myös muualle, mm. Karjala Salmiin, Voima Läskelään, Siro Rautalahdelle, Sukkela Niemelään, Janaslahti Janaslahteen. Koitto ja Valaam kulkivat Pietariin asti, toinen Salmin, toinen Valamon kautta. Laivojen merkitys oli alkanut vähentyä rautatien saavuttua 1893, rajan sulkeutuminen Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen myötä vaikutti laivaliikenteeseen, varsinkin rahtiliikenteeseen merkittävästi.

Yksinäinen veneilijä Sortavalan rannassa. Kuva on otettu 1910-luvulla. Taustalla vasemmalla suurena näkyvä rakennus on vuonna 1908 valmistunut Ranta-Aitta. Oikealla näkyy Valamon luostarin kappeli, josta itsenäisyyden aikaan tuli ortodoksisen pappisseminaarin harjoituskirkko ja arkkipiispan kotikirkko. Silloin se remontoitiin erinäköiseksi ja ortodoksisen kirkollishallinnon talo rakennettiin. Keskellä oleva tumma rakennus on ns. Munkintalo. Vanha Munkintalo purettiin n. vuonna 1914 ja uusi rakennettiin samalle paikalle. Tämä kuva on luultavasti otettu ennen vuotta 1914, joten kuvassa on vanha Munkintalo. Siinä tapauksessa keskellä vaaleana näkyvä talo on Matkustajakoti Kalevala.

Tällainen näkymä vastaanotti vesitse kaupunkiin saapuvan vierailijan. Kaikista korkeimmalle nousivat kirkkojen tornit. Myös Seurahuone ja Ranta-Aitta ovat hyvin tunnistettavissa kaukaakin.

Puutavaraa odottamassa käyttöä Sortavalan rannassa. Kuva on otettu luultavimmin 1910-luvulla. Ehkä kyse on Puusepäntehdas Soininvaaran varastosta, onhan kuva heidän albumistaan. Takana näkyy Sortavalan seminaarin rantaa, rakennukset näkyvät valkoisina viiruina. Purjevene tuo kuvaan menneen maailman tunnelmaa.

Kaksi huvilaa Laatokan rannalla. Vasemmanpuoleinen on Soinila ja oikealla olevassa kuvassa on luultavasti Supisen huvila Rantueella. Soininvaaran huvila Soinila oli Lihkatsussa. Näin ollen huvilat tuijottavat toisiaan kapean veden yli. Oikealla oleva kuva on varmaankin otettu Lihkatsusta, ehkäpä jopa Soinilan rannasta käsin. Saaristossa oli paljon huviloita, joissa herrasväet viettivät kesälomiaan.

Aivan ihastuttava kuva Soininvaaran perheestä veneessä tyynellä Laatokalla. Se ei selityksiä kaipaa.

Edellisen kuvan veneseurue ihailemassa juhannuskokkoa Pormestarinsaaressa. VPK järjesti saaressa kokkojuhlat. Pitkin vuotta kerättiin mahtavaan kokkoon veneitä, tynnyreitä ym. Ohjelmassa oli tanssia, piirileikkejä ja musiikista vastasi tietysti VPK.

Perhe Soinilassa. Huvila oli viehättävä ja varsin erikoinen arkkitehtuuriltaan. Adrian Soininvaara oli itse piirtänyt sen.

Sortavalan saaristossa ei ollut pelkästään kauniita ja hienoja huviloita, vaan myös maatiloja ja kalastustustiloja. Saarilla asui ympäri vuoden paljon ihmisiä. He saivat elantonsa maanviljelyksestä, kalastuksesta, veneenrakennuksesta jne. Saarilla oli myös kalasaunoja, joissa kalastajat saattoivat viipyä pitkiäkin aikoja.

Kuvat Tuula Roiton kokoelmasta. Teksti Asta Ruokolainen.