Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Uusi maaseurakunnan hautausmaa


Kaupunki- ja maaseurakunta eriytyivät vuonna 1916. Samalla Sortavalan seurakunnasta erotettiin Harlu, joka muodosti itsenäisen seurakunnan. Vuonna 1918 siirrettiin vielä Mäkisalon, Pellotsalon, Puronvaaran ja Janaslahden kylät Sortavalan maaseurakunnasta Impilahden seurakuntaan.

Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunnilla oli yhteinen vanha hautausmaa, joka kävi pieneksi. 20-luvulla molemmat seurakunnat perustivat omat hautausmaansa ja vanhaan hautausmaahan haudattiin enää sellaisia, joiden suku- tai perhehauta oli siellä.

Maaseurakunnan hautausmaata alettiin rakentamaan vuonna 1927 ja se vihittiin käyttöön 10.8.1928. Viipurin hiippakunnan piispa Erkki Kaila suoritti vihkimisen. Häntä avusti kahdeksan muuta pappia; lehtori U. Paunu, rovasti O. Aarnisalo, kirkkoherrat T. Hulkkonen ja O. Kanervo sekä pastorit F. Tarmo, A. Pohjannoro, T. Multanen ja V. Rantonen.

Kuvassa näkyy maaseurakunnan hautausmaa marraskuussa 2021.

Hautausmaan alue pakkolunastettiin aikoinaan Liikolan maatilan maasta. Alue on savimaata, ja se salaojitettiin. Hautausmaan ympärille istutettiin kuusiaita. Käytäviä tehtiin kolme pitkittäin ja neljä poikittain. Pienempiä sivukäytäviä tehtiin niin, että jokaisen hautarivin viereen tuli käytävä. Hautojen väliin istutettiin kuusia, koivuja ja muita istutuspuita.

Hautausmaa sijaitsee Helylään johtavan maantien varressa samalla puolella kuin vanha hautausmaa.

Hautausmaalla oli aikoinaan huolto- tai paarirakennus. Sitä ei enää ole.



Hautausmaa on nykyään venäläisten käytössä ja siellä on tehty laajasti päällehautausta. Hautausmaalla ei ole alkuperäistä paljoakaan. Ehkä jotkut vanhat puut ovat puutarhuri V. Siivosen istuttamia. Hautausmaan työvaliokuntaan kuuluivat puutarhuri Siivosen lisäksi agronomi E. Murole, haudankaivaja Vehviläinen ja herastuomari Kinanen. Portinpylväät ovat alkuperäiset. Niissä näkyy punaista maalia, joka ei ole alkuperäista.

Katrina Karpoff os. Kapanen 1875-1934 kuoli 58-vuotiaana Poikeluksessa. Katrina oli Jeremias Kapasen ja Anna Hyppösen tytär Otsoisista. Hän oli ensin naimisissa Juhana Kuurnen kanssa. Juhanan kuoltua 1912, Katrina meni naimisiin Filip Karpoffin kanssa.

Talollinen Matti Heikinpoika Kuurne 1855-1928 Ihaksela no 2:sta kuoli 73-vuotiaana. Matti Kuurne oli naimisissa Katri Kannisen kanssa.

Työmies Enokki Siitonen 1900-1934 kuoli tapaturmaisesti. Hän jäi junan alle Rytyn pysäkin lähellä ja menehtyi heti. Häntä jäi kaipaamaan sisaret ja veljet. Enokki oli kotoisin Suur-Rytyn kylästä.

Hautausmaalta on löytynyt tähän mennessä kymmenen hautakiveä Suomen ajalta. Yllä kuvat kolmesta kivestä. Muita, joiden kivet ovat löytyneet, ovat Gunnari Hugo Rahunen 1912-1933, työmies Heikki Huttunen Kymölästä 1876-1936, Kaarlo Viktor Jormakka 1920-1933, Helylän tehtaalla töissä ollut konepuuseppä Antti Tiittanen 1882-1932, talon isäntä Paavo Moilanen Karmalasta 1862-1931, Simo Siitonen Suur-Rytystä 1860-1933 ja Toivo Johan Moilanen 1915-1934. Varsinkin nuoren Toivo Moilasen kuolema oli surullinen onnettomuus. 18-vuotias Toivo oli mennyt Kuokkaniemellä serkkunsa Arvin kanssa hiihtämään ja mäkeä laskemaan. Jyrkässä mäessä laskiessaan hän kaatui ja loukkasi itsensä pahasti.

Oheisessa kuvassa näkyy haudan vanha betonireunus. Kivi etualalla on Eenokki Siitosen. Ajan kulumisen huomaa siitä, kuinka suuri puu on kasvanut haudalle.

Hauta voi olla Siitosen perhehauta tai sitten Enokki Siitosen hautakivi on siirretty siihen.

Enokin isän Simo Siitosen hautakivi on löytyneiden joukossa, se on mahdollisesti myös kuvassa.




Pitkään olin siinä käsityksessä, että maaseurakunnan hautausmaalla ei enää ole tallella kiviä. Sitten kävi ilmi, että kymmenkunta kiveä on löytynyt. Kuvat ovat ottaneet Oleg Mashtaller ja Natalia Zaitseva.

Vuosina 1928-1944 maaseurakunnan uudelle hautausmaalle ehdittiin haudata noin 2000 maaseurakunnan jäsentä. Viimeiset hautajaiset olivat syyskuun alussa 1944. Rovasti Alpo Hukka on laatinut listan maaseurakunnan hautausmaalle haudatuista. Lista ja muutakin tietoa hautausmaista löytyy Sortavala-seura Helsinki ry:n sivuilla.

Sortavala-seura Helsinki ry:n sivut

Vaikka suomalaisia kiviä ei enää olekaan jäljellä, hautausmaalla voi silti käydä kävelemässä ja muistelemassa sinne haudattuja läheisiään.

Teksti Asta Ruokolainen